Mallasmaisterissa vietettiin harjannostajaisia

Perjantaina 13.8. vietettiin Mallasmaisterin harjannostajaisia Toppilassa. Mallasmaisteriin valmistuu kaksi 84 vuokrakotia käsittävää taloa, joissa Temotek on rakennuttajana.

Tilaajana kohteessa toimivan Asuntoyhtymän toimitusjohtaja ja osakas Jaakko Niskanen kertoo, että tutun kumppanin kanssa oli helppo lähteä liikkeelle: ”Meillä oli jo aiempaa asuntokantaa alueella ja sitä kautta ympäristö on ennestään tuttu. Kaikki asunnot menevät vuokralle ja alueella on kysyntää kestävästi rakennetuille kodeille, joissa on tehokas pohjaratkaisu.”

Mikko Röytiö, Temotek Oy:n Oulun asuntotuotannon projektipäällikkö kertoo harjannostajaisten olevan aina iloinen tapahtuma. Vaikka rakentamisen aikaisia haasteita oli mm. pääskysten pesien ja kovien pakkasten johdosta, on aikataulua saatu kirittyä kasvattamalla työmaalla työskentelevän porukan määrää: ”Kiitokset ehdottomasti työntekijöille, että tässä on onnistuttu. Olemme tehneet työmaalla tiettyjä muutoksia, esim. A ja B-talojen valmistumisjärjestys vaihdettiin päittäin. Tämä onnistui sujuvasti, kun töissä on asiansa osaavia tekijöitä.”

Kohde käyttöönottotarkastetaan syksyllä, kun piha on viimeistelty pidemmälle.

Harjannostajaisten historiaa

Vaikka harjannostajaiset äkkiseltään ajattelisi olevan yleistietoon kuuluva juhla, ei sen tuntemus ole enää itsestäänselvyys.

Perinteisesti harjannostajaiset on pidetty työmaalla, kun katto on saatu nostettua paikalleen (harjakorkeuteen) ja rakennus suojattua sateelta. Se on toiminut kiitoksena työhön osallistuville sekä hauskana merkkipaaluna urakan etenemisestä – hyvästä yhteistyöstäkin. Kutsun ovat saaneet työntekijät, suunnittelijat, valvoja, aliurakoitsijat, rakennuttaja sekä mahdollisesti joitakin viranomaisia. Työmaalla joko salkoon tai rakennuksen huipulle on juhlapäivän kunniaksi nostettu Suomen lippu.

Tyypillisesti harjannostajaisia on vietetty työmaalla, mutta kuten Temotekillakin, vietetään tilaisuutta nykyisin usein ravintolassa tai muussa tarkoitukseen sopivassa juhlapaikassa työmaavierailun jälkeen. Näin ruoan ja juoman tarjoamisen perinne jatkuu, vaikka juhlapaikka onkin saattanut vaihtoa fiinimpään salonkiin. Muuttunut on sen sijaan suhde alkoholiin: enää harjannostajaisissa ei vietetä kosteaa elämää, kuten menneinä vuosikymmeninä on legendojen mukaan saattanut päästä käymään.

Mielenkiintoista on, että harjannostajaiset kuuluvat kiinteästi myös muiden maiden perinteisiin. Esimerkiksi Puolassa ja muissa pohjoismaissa katolle nostetaan viirejä, oksia ja seppeleitä. Harjannostajaisten onkin aivan alkujaan arveltu perustuvan skandinaavisiin uskomuksiin, joissa rakennuksen huipulle asetetun puun on uskottu rauhoittavan rakentamisessa käytettyjen puiden henkiä.

Tiesitkö että?

Aikanaan työmaan väki saattoi naulata harjan ylösalaisin rakennuksen katon päätyyn muistutukseksi, mikäli harjannostajaiset olivat heidän mielestään myöhässä tai unohtuneet. Samaa virkaa saattoivat toimittaa myös kuusen havut tai kataja.

Jaa Artikkeli