Slide

Espoon kristillinen koulu

Tilaaja
Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry
Kohde
Espoon kristillinen koulu, Valotalo
Bruttopinta-ala
6 308 m²
Runko
betoni
Urakkamuoto
KVR-urakka
Tyyppi
Koulu ja päiväkoti
Vuosi
2021

Espoon kristillisen koulu sai Matinkylään uudet tilat, kun koulu ja päiväkoti valmistuivat. Nimen ”Valotalo” saanut kohde luovutettiin aikataulussa marraskuussa 2021 ja opiskelu tiloissa käynnistyi tammikuussa 2022. Toimimme kohteessa KVR-urakoitsijana – tilaajana oli Hoivatilat Oyj.

Koulu toimii tiloissa vuokramallilla, jonka sopimuksen kesto on 25 vuotta. Pinta-alaltaan yli 6000 neliömetrin rakennuksessa on tilaa 500 oppilaalle. Kun myös henkilökunta lasketaan mukaan, muodostuu päivittäiseksi käyttäjien määräksi n. 550 henkeä – juhlatilanteissa tiloihin mahtuu enintään 700 henkilöä. Koulupäivien jälkeinen ilta- ja viikonloppukäyttö on huomioitu kulkureittien, kulunvalvonnan ja tilojen muuntautuvuuden sekä monikäyttöisyyden suhteen jo suunnitteluvaiheessa.

Laatua vuoropuhelun ja yhteistyön kautta

EKK:n kohteessa toimi käytännössä hieman poikkeuksellinen ”kolmikantamalli”, jonka roolituksessa EKK toimi käyttäjänä, Hoivatilat tilaajana sekä omistajana ja Temotek rakennusurakoitsijana.

Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Pertti Nupponen kertoo, että rakennusaikainen yhteistyö sujui hyvin: ”Matkan varrella yhteinen tavoite oli koko ajan, että meillä on hyvä henki työmaalla ja projektissa. Jokaisessa hankkeessa on vähän hankalampia asioita, mutta niihin löydettiin tässä kohteessa aina ratkaisu matkan varrella.” Nupponen myös kehuu, että yhteydenpito Temotekin vastaavan työnjohtajan Henri Kantolan sekä pääkaupunkiseudun toimiston kanssa sujuivat hyvin, ja antaa tunnustusta työnjohdolle: ”Lopputulos on kaikin puolin hyvä ja kohde valmistui aikataulussa. Tässä kohteessa mentiin käyttäjän tavoitteiden pohjalta ja heidän tahtotilansa toteutui hyvin.”

Temotekin yksikönjohtaja ja kohteessa tiiviisti toiminut Janne Willman kertoo, että käyttäjä oli hyvin määritellyt haluamansa jo lähtötiedoissa. Kiitosta saa myös käyttäjän aktiivisuus: ”Käyttäjä ollut hyvin aktiivinen hankkeen aikana ja reagoi myös asioihin kiitettävästi. Jos eteen tuli mitä vain kysymyksiä tai yhteensovitettavaa, niin heidän yhteyshenkilönsä tarttui heti asiaan, ja kertoi, miten asia on heidän päässä ajateltu, ja vei siten osaltaan hanketta eteenpäin.”

EKK:n projektikoodinaattori Timo Kiiski on samaa mieltä siitä, että yhteistyössä vallitsi tehokas eteenpäin menemisen henki ja ratkaisuhakuinen ilmapiiri: ”Vaikkei meillä ollut virallisesti muodollista roolia Temotekin suuntaan, löytyi keskusteluyhteys nopeasti. Yhteistyö oli saumatonta ja luontevaa kaikkien kesken, ja meillä oli KVR-urakoitsijaan toimiva ja välitön suhde. Jokainen meistä toimijoista halusi varmistaa, että aikataulu ei vaarannu.” Asiat, jotka vaativat puuttumista, nostettiin heti esiin ja niiden ratkaisemisesta sovittiin. Työmaalla huomiota kiinnitettiin pienimpiinkin yksityiskohtiin, ja Kiiski kertoo, että tämä välittyi käyttäjänkin suuntaan: ”Rakentaja toimi vastuullisesti huolehtien laadusta, eikä meidän tarvinnut epäillä minkäänlaista oikomista. Temotekin puolelta tuli myös ideoita, miten joitakin asioita voisi toteuttaa jopa suunniteltua paremmin ja miten tuottaa lisäarvoa käyttäjille!”

”Toimivan hankkeen voisi tässä yhteydessä tiivistää kolmeen kohtaan:

1. Pysytään tavoitteissa
2. Toimiva ja kiinteä yhteistyö
3. Vastuullinen asenne tekemisessä”

Timo Kiiski
EKK

Toteutuksen kärkinä turvallisuus ja terveellisyys

Koulun ja päiväkodin uusien tilojen terveellisyys ja turvallisuus olivat tärkeässä roolissa niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessakin ja sisäilmaston tavoitetaso asetettiin korkealle. Sisäilmaturvallisuuteen ja kosteudenhallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota ja valvontaa – hyvällä työmaasuunnittelulla kun vältetään ongelmien syntymistä jo rakennusaikana.

Rakentaminen toteutettiin P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti. Käytännössä onnistunut pölynhallinta tarkoitti mm. töiden aikatauluttamista niin, ettei pölyäviä ja puhtaampia työvaiheita tehty samassa osastossa. Huolellisen siivouksen ohella työvaiheen mukaan tila/osasto myös yli- tai alipaineistettiin pölyn leviämisen estämiseksi. Koska kohde sijaitsee hyvin saavutettavassa liikenteen solmukohdassa, huomioidaan päästöt IV-suodatuksessa. Liikenteen puoleiselle seinälle ei myöskään ole toteutettu tuuletusta ikkunoiden kautta. Valmistumisen jälkeiseen jatkuvaan seurantaan käytetään ilmanvaihdossa tilakohtaisia olosuhdeantureita, jotka välittävät mittaustiedot hiilidioksidin osuudesta ja lämpötilasta pilvipalveluun – kohteessa seurataan myös haitallisia VOC-kaasuja.

Rakennusprosessin kosteusriskien hallintaan Temotek valitsi Kuivaketju10-toimintamallin. Kuivaketju10 perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla. Toteutumista valvoo ja ohjaa koko prosessin ajan kosteudenhallintakoordinaattori. Säänsuojaan rakentaminen siirtyi, kun betonielementit oli asennettu ja vesikaton rakentaminen käynnistyi. Betonirakenteisiin asennettiin Wiiste-anturit, joilla kiinteistönhoitajat voivat käydä lukijalaitteella seuraamassa kosteutta ja lämpötilaa.

Energiatehokkaita, kestäviä ratkaisuja

Kestävyys ja energiatehokkuus kulkivat myös projektissa tiiviisti mukana. Tilojen muunneltavuudessa ja monikäyttöisyydessä on huomioitu ajan myötä mahdollisesti vaihtuvat tarpeet. Kohteen materiaalivalinnat edustavat myös osaltaan kestävän kehityksen mukaista suunnittelua. Huolella turvalliseksi ja toimivaksi suunniteltu piha, sen viherkatot ja hulevesien imeytys istutuksilla ovat myös näkyvä osa kokonaisuutta.

Valotalolla on käytössä 13-kaivoinen maalämpöjärjestelmä, jota hyödynnetään myös rakennuksen jäähdyttämiseen lämpiminä aikoina. Poistoilmankaan lämpö ei vuoda harakoille, vaan se otetaan talteen laitteiston avulla. Kokonaistaloudellisuutta tuetaan lisäksi aurinkopaneeleilla, jotka sijaitsevat katolla.

Temotekin Janne Willman kertoo, että aihetta jopa pienoiseen henkseleiden paukutteluun on: ”Energialuokkavaatimus rakentamiselle oli B, ja pääsimme A-luokkaan. Ilmanvaihtojärjestelmän vuosihyötysuhde on todella hyvä (73 %), samoin ilmavuotoluvuksi tuli tosi hyvä lukema 0,7 (ilmavuotoluku qE50).”