Temotekin asiakkaat tyytyväisiä asuntopohjiin
Vuonna 2021 Temotekin asunnonostajien tyytyväisyys asuntopohjiin oli 4,3 (asteikolla 1-5, arvosanan 5 ollessa ”erittäin tyytyväinen”). Arvosanojen keskiarvoa mitataan osana asiakastyytyväisyyskyselyjä, jotka lähetetään jokaiselle asunnon ostajalle kahdesti rakennushankkeen aikana: kauppojen sopimisen jälkeen sekä luovutuksen jälkeen, kun asukkaat ovat päässeet asettumaan uusiin koteihinsa.
Hyvien kokemuksien hyödyntäminen ja asiakkaiden tarpeiden tunteminen sekä kuunteleminen ovat avainasioita onnistuneessa pohjien suunnittelussa. Hankkeisiin tiivisti osallistuva Temotekin myyntipäällikkö Jari Alaiso kertoo: ”Kysymme jokaisessa kohteessa palautetta asiakastyytyväisyyskyselyn muodossa ja kuuntelemme herkällä korvalla, miten muuttajat ovat kokeneet uuden kotinsa toimivan. Samoin käymme suoria keskusteluja asunnon ostajien kanssa.” Temotekilla tutkitaan myös valmiita kohteita: missä on onnistuttu, missä osa-alueella voisi vielä parantaa. Asunnon muoto ja vaikkapa keittiön säilytystilat ovat asioita, jotka vaikuttavat asumisviihtyvyyden lisäksi suoraan arjen toimivuuteen.
”Kun törmäämme asunnon ostajiin, ovat he iloisia ja antavat hyvää ja osuvaa palautetta – meillä on myös ostajia, jotka muuttavat toiseen Temotekin asuntoon.”
Jari Alaiso, myyntipäällikkö, LKV
Seurannassa asumisen trendit
Pitkä kokemus asuntorakentamisen saralla on opettanut, mitkä ratkaisut ja valinnat toimivat kaikista parhaimmin. Tuntosarvien on kuitenkin oltava pystyssä myös uusien trendien sekä asumiskulttuurin muutosten suhteen: rakentajan tulee seurata, mitä ihmiset kaipaavat ja arvostavat. Onpa se sitten toinen vessa, saunan valaistus tai vaikkapa kodinhoitohuoneen paluu toivelistalle. ”Useimmista kodeista ei enää esimerkiksi löydy mankelia, eikä sille sijoitustason suunnittelu ole keskiössä. Asukasmuutostyönä kuitenkin on ihan vasta toteutettu paikka mankelille, eli pystymme myös joustamaan tarpeiden ja toiveiden suhteen”, Alaiso kertoo.
Yleisenä trendinä parvekkeet ovat kasvaneet neliöiltään merkittävästi asunnon ostajien toiveesta. ”Parveke on lisähuone, ja ne ovat järjestään lasitettuja. Ihmiset arvostavat parveketta viherhuoneena, lukunurkkana ja seurustelutilana, siksi myös tarjoamme niitä”, Alaiso perustelee kasvavia parvekkeita.
Toisaalta tilojen mittasuhteita muokkaavat toiveiden lisäksi myös uudet tekniset vaatimukset, esteettömyyttä unohtamatta. Sinänsä tekninen muutos lattialämmityksen suosimiseen on paitsi lisännyt asumismukavuutta, myös mahdollistanut suuremman vapauden asuntojen sisustamiselle ja huonekalujen sijoittelulle: ”Usein ei hoksatakaan, kuinka monta neliötä huoneistosta vanhat patterit todellisuudessa varasivat.” Toisaalta taas esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto vie oman tilansa, joka otetaan huomioon suunnittelussa.
Nyt kylpyhuoneisiin pyritään asunnon koosta riippumatta tekemään tilavaraus pesutornille, sillä yhteisten pesutupien käyttö ja kysyntä ovat vähentyneet. Pyykkituvan sijaan uuteen kohteeseen voikin valmistua esimerkiksi asukkaiden yhteinen pyöränhuoltotila. Saunan osalta on myös palattu perinteisimpiin ratkaisuihin 2000-luvun vaihteen kikkailun jälkeen, sillä aika harva haluaa saunaan enää muutostyönäkään vilkkuvaloja, äänentoistoa tai televisiota.
Kaikki ei kuitenkaan muutu: esimeriksi kodinkoneet ovat hyvin pitkälti samankokoisia ”rohjakkeita”, kuin aiempinakin vuosikymmeninä, ja niille on edelleen varattava keittiöstä lähes standardikokoiset sijoituspaikat. Keittiössä perusasiat säilyvät vuodesta toiseen, kuten vaikkapa toive laskutilasta. Joissakin asioissa on menty kuitenkin keittiöissäkin eteenpäin, sillä kaappien hyllyt ovat korvautuneet laatikostoilla ja induktiolevyt ovat useissa kohteissa perusvarustukseen kuuluvia. ”Ehkä suurin muutos keittiöissä on kuitenkin ollut avaruuden hakeminen ja yhteys olohuoneeseen joko saarekkeella tai ilman”, Alaiso pohtii.
”Myös sijoittajien ostamien, vuokralle menevien asuntojen pohjien onnistuminen on tärkeää, sillä vuokranantajat kilpailevat vuokralaisista. Vuokrahuoneistoissa täytyy olla arjessa toimivat pohjaratkaisut, jotka käyvät ilmi jo näytöllä.”
Jari Alaiso, myyntipäällikkö, LKV
Taustalla hiottu prosessi
Temotekilla kohteen asuntopohjien suunnitteluprosessi käynnistyy sillä, että tontti eli sijainti on jo valmiiksi katsottuna kohteelle. Seuraavaksi tehdään markkinatutkimusta: minkä tyyppisiä asiakkuuksia kyseiseen kohteeseen voisi tulla, eli muodostetaan asiakaspersoonia. Sitä kautta lähdetään muotoilemaan sopivia huoneistokokoja ja niiden keskinäistä määrällistä jakosuhdetta.
Uudessa kohteessa varsinainen asuntopohjien suunnittelutyö ja piirtäminen alkaa aloituspalaverilla, jossa arkkitehdille annetaan lähtötiedot tavoiteltavista asioista. ”Palaverin jälkeen arkkitehti esittää suunnitelmat, joita tarvittaessa jumpataan kärsivällisesti niin kauan, että ne tyydyttävät meitä”, Alaiso kertoo. Yhteistyökumppaneiksi ovat vuosien varrella valikoituneet parhaat toimijat, joiden kanssa Temotek jakaa näkemyksen laadukkaasta asuinrakentamisesta. Lisäksi aloituspalaveriin ja sitä seuraaviin suunnittelupalavereihin osallistuu Temotekilta tyypillisesti mm. myyntipäällikkö, projektipäällikkö ja hankekehityspäällikkö sekä kumppaneista pääarkkitehti ja erikoissuunnittelijat (LVIS, rakennesuunnittelijat sekä vihersuunnittelija).
”Houkutteleva ja tyylikäs julkisivu ovat tietenkin aina suunnittelun tavoitteita. Asunnon käyttäjälle tärkeämpää on kuitenkin, miten hän kokee kotiin tullessaan tilan ja sen toimivuuden, kuin se, miltä talo näyttää.”
Jari Alaiso, myyntipäällikkö, LKV
Koska suunnitelmat kulkevat monen kokeneen rakennuspuolen ammattilaisen työpöydän läpi, ei lapsuksia pitäisi päätyä tuotantoon. Arkkitehdin lisäksi myös muut suunnittelijat, mm. rakenne- ja LVIS-suunnittelija kommentoivat asuntopohjia sekä yhteisiä tiloja. ”Suunnitteluprosessi ei ole hutaisu, vaan siihen suhtaudutaan vakavasti ja panostetaan Temotekilla. Siinä vaiheessa meillä ei voi olla kiire, vaan parasta ratkaisua haetaan pitkäjänteisesti”, Alaiso painottaa. Asioiden huolelliseen tutkimiseen kuuluu, ettei rakennusvaiheessa tulisi yllätyksiä alakattojen tai ylimääräisten nurkkien muodossa.
Tehokas rakentaminen on toisille kirosana, mutta Alaiso kertoo, että hyvällä suunnittelulla on onnistuttu myös neliöluvultaan pienemmissä asunnoissa: ”Pienempiin neliöihin saadaan edelleen hyvät toiminnot neliöitä tuhlaamatta. Yksiöt ja pienet kaksiot ovat tehokkaampia, sillä niissä on pystytty karsimaan kummallisia nurkkia, soppia ja käytäviä. Pienempien huoneistojen pohjien viimeistelyyn panostetaan siinä missä isompienkin – jos ei jopa enemmän.”
Teknologinen kehitys tukee hyvää perussuunnittelua
Teknologinen kehitys ei ole voinut olla vaikuttamatta suunnitteluun: mallinnus ja eri työkalut mahdollistavat huoneiston sisälle näkemisen jo suunnitteluvaiheessa, ja sen dimensioiden toimivuutta voidaan testata sijoittamalla aidon kokoisia huonekaluja suunnitteluohjelmien kirjastoista. Samoin huoneen valoisuutta voidaan mallintaa eri vuoden- ja kellonaikojen mukaan. Ehkä jo yllättävänkin pian huoneistoja tullaan myös esittelemään potentiaalisille ostajille virtuaalisesti metauniversumissa? Hyvässä suunnittelutiimissä tuleekin olla teknisen osaamisen ja trendivainun lisäksi vähän ennustajankin ominaisuuksia: tavoitteena kun on rakentaa koteja, jotka tarjoavat elämänlaatua myös vuosikymmeniksi tulevaisuuteen.
